OMAISHOITAJIEN TERVEYDENHOITO- JA TUKIPALVELUJA ON TEHOSTETTAVA

 

Omaishoitajaliitto vietti 30-vuotisjuhlaa 6.10.2021. Juhlavuosi huipentui taitavasti toteutettuun, lämminhenkiseen verkkolähetykseen, jonka loppupuheenvuorossa Omaishoitajaliiton puheenjohtaja Sari Raassina kiteytti ytimekkäästi omaishoitajuuden olevan yksi yhteiskuntamme tukipilareista.

Olen yksi oman kunnan kanssa sopimuksen tehneistä omaishoitajista, joita on maassamme noin 50.000. Ilman sopimusta toimivia omaishoitajia on noin 300.000. Oman työnsä ohessa läheistään auttavia ja hoitavia henkilöitä arvioidaan olevan peräti 700.000. Omaishoitajuus koskettaa siis monia ja todennäköisesti yhä useampia meistä elämänkaaremme jossain vaiheessa. Väestömme ikärakenteen muutossuunta ja hoitohenkilöstön resurssipula huomioiden omaishoitajuuden tukeminen ja mahdollistaminen on eittämättä monin tavoin kannattavaa, niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.

 

Omaishoitajien keski-ikä on varsin korkea. Moni läheistään hoitava, jo mahdollisesti eläkeikäinen omainen tekee henkisesti ja usein myös fyysisesti kuormittavaa työtä, joka edellyttää ympärivuorokautista varallaoloa, valvontaa, ohjausta ja hoitoa. Omaishoidon tukea koskevassa laissa todetaan, että kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Lain määritelmä on antanut tässäkin kunnille mahdollisuuden soveltaa sitä varsin vaihtelevasti ja määrärahasidonnaisesti.  Kuopiossa käytäntönä on viime vuosina ollut uusille omaishoitajille mahdollisuus terveystarkastukseen, mutta erillistä kutsua siihen ei ole lähetetty. Määrävälein toteutettavia terveystarkastuksia ei ole järjestetty. Mielestäni juuri terveystarkastus antaisi pohjaa omaishoitajan terveydentilan ja toimintakyvyn tukemiselle sekä kuntoutus- ja muiden tukitoimien suunnittelulle. Ikääntyminen ja tehtävän kuormittavuus huomioiden myös määrävälein seuranta olisi omaishoitajalle tarpeellinen. Kun omaishoidon asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdään ja tarkistetaan, on tärkeää huomioida myös omaishoitajan tilanne, voimavarat ja tuen tarpeet. Tämä tukee yhteistä hyvinvointia.

 

Sopivat tukimuodot voivat olla hyvinkin yksilöllisiä niin omaishoitajan kuin myös hoidettavan läheisen tilanteesta riippuen. Kun vuoden 2023 alusta alkaen myös omaishoitajien tuen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle, on erittäin tärkeää muistaa omaishoitajien eri tukimuotojen kehittämistarpeet ja huomioiminen sote-kokonaisuuden suunnittelussa ja budjetoinnissa. Yhdenvertaisuuden tulee toteutua hyvinvointialueella ja koko maan kattavasti, mutta myös yksilöllisyydelle ja tukipalveluvaihtoehtojen monimuotoisuudelle täytyy olla sijaa. Sote-uudistuksen myötä on muistettava, että edelleen kuntien keinot myös omaishoitoperheiden hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ovat merkittäviä. 

 

Juttu oli julkaistu Savon Sanomissa Lukijan Sanomat -palstalla 8.10.2021 otsikoituna 'Omaishoitajien terveydentilaa seurattava nykyistä tarkemmin'. Myöhemmin myös paikallislehdissä Sisä-Savo ja Pitäjäläinen.